Mietiskely on tärkeä osa elämää. Se tarjoaa harjoitusta pysähtymiseen, läsnäoloon ja omien ajatusten havaitsemiseen. Se auttaa huomaamaan, mitä on hetki elämässä. Se auttaa tulemaan takaisin hetkeen elämässä. Se auttaa pysähtymään ja havaitsemaan hetken, sen hetkisen maailman ja tunnemaaston. Se auttaa yhdistämään yksilön maailmaan ja olemaan läsnä elämässä.
Mietiskelyn ja pysähtymisen opettelu on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on olla tietoisesti läsnä elämässä. Tiedostaa oma ajattelu ja oleminen. Pyrkiä eroon kaikista turhista ja kuormittavista tekijöistä sekä pohtia, mitä tarvitsee ja mitä ei tarvitse ajatella. Pyrkiä miettimään ajatusten alkuperää ennen kuin niitä alkaa syntymään liikaa. Pyrkiä käsittelemään tunteet, asiat ja ajatukset juuri silloin kun niitä ilmaantuu, siinä hetkessä.
On lopetettava asioiden sysääminen tulevaan ja ottaa vastuu siitä hetkestä, missä elää. On kohdattava rehellisesti ja välittömästi tunteet ja asiat, pakenematta, silloin kun ne ovat. On tehtävä itselleen selväksi, mitä haluaa ja miten haluaa asioidensa elämässä olevan ja käyttää niitä suuntaviivoina valintoihin. On pyrittävä siihen, että tekee valinnat hetkessä eikä tulevaisuudessa.
Elämä tapahtuu koko ajan hetkessä, tässä ja nyt. Ei ole olemassa eilistä tai huomista. On kyllä tuleva, ja se tulee ajallaan. Jos laittaa elämässä kaiken energian tähän hetkeen, on paljon enemmän voimaa kohdata asiat ja suhtautua niihin asioihin, jotka tapahtuvat tällä hetkellä. Silloin on helpompi keskittyä tämän hetken asioihin, tarttua niihin ja hoitaa ne välittömästi päätökseen.
Jos ajattelee viikonloppureissua, joka on puolen vuoden päästä, se vie tilan muilta ajatuksilta. Jos miettii, mitä tapahtui juhlissa viime viikolla, on sekin turhaa. Ne ovat turhaa rasitetta, koska niitä asioita ei vielä ole tai niitä ei enää ole olemassa. Varsinkin menneiden asioiden miettiminen on turhaa ja se ei vie kuin energiaa. Se ei vie eteenpäin, eikä se tee onnelliseksi. Se ei myöskään muuta mitään. Kaikki nämä asiat ovat pois tästä hetkestä.
Itsetutkiskelu ja havainnointi elämässä on tärkeää siksi, että kun saa riisuttua itsestään pois kaiken turhan ajattelun, myös hetkestä muodostuu mieluisampi. Kaikki se energia, jonka käyttää turhiin asioihin, on nyt käytettävissä siihen hetkeen, missä tällä hetkellä on.
Jos ei ole mitään, mihin tarttua tai mitä ajatella, on hetki kauneimmillaan. Puhdasta läsnäoloa. Hiljaisuus, tyyneys ja tyytyväisyys. Mielen tyhjyys ja kiitollisuus. Lämmin tunne siitä, että vain on. Tämä vaatii vain sen, että opettelee elämään siinä.
Hetki on kaikille sama ja jokainen kokee sen ja suhtautuu siihen omalla tavallaan. Jokainen myös käsittää sen omalla tavallaan ja jokaisella on mahdollisuus tehdä siitä mieleisensä. Se olisikin tarpeellista, koska hetki on kuitenkin se, missä elämä tällä hetkellä tapahtuu.