Arkikielessä sanaa perspektiivi käytetään myös kuvaamaan erilaista näkökulmaa erilaisten tapahtumien tai asioiden suhteen. Voidaan sanoa: ”Voisitko asettaa asiat uuteen perspektiiviin.” Tällöin on kysymys asioiden tarkastelusta uudenlaisesta näkökulmasta. Kuten myös taidemaalauksessa on mahdollisuus hyödyntää erilaisia perspektiivejä, tai jopa rikkoa niitä, niin ajatuksellisia kuin matemaattisiakin, teoksen tuottamiseen.
Itseäni viehättää erityisesti ajatus ulottuvuuksien ja näkökulmien rikkomisesta ja rakentamisesta uudelleen, yhtenäiseksi yksiköksi. On vapauttavaa vastapainoa leikitellä mielikuvituksen avulla, mutta myös tarpeellista visualisoida ja pohtia asioita erilaisista näkökulmista. Mielikuvitus on työkalu, jota ei pidättele yleinen perspektiivikäsitys tai matemaattiset säännöt, vaan jota määrittelee ajattelun ottama vapaus tulkita olemassa olevaa ja nähtävää, mutta myös todellisia piilossa pysyviä rakenteita ja asioita.
Mikä on siis tämä tarve tuoda esille omaa sisäistä mielen näkökulmaa säännönmukaisen ja hyvin rakenteellisen todellisuuden rinnalle, tai jopa tilalle?
Vuosia sitten työskennellessäni ja ohjatessani ryhmiä päihdepuolen sosiaalialalla, monien ryhmissä ja yksilökäynneillä käyneiden ihmisten kertomuksissa toistui sama kokemus ja näkemys suhtautumisessa ongelmiin. Oli helpompaa rakentaa mielen ja ajatuksen avulla todellisuus mieleisekseen omien sääntöjen mukaisesti, kuin hyväksyä todellisuus ja ottaa se sellaisena vastaan kuin se on. Tämä on toki luonut vapauden elää elämää omanlaisessaan ja määrittelemässään todellisuudessa, mutta se loi myös näille yksilöille henkistä pahoinvointia todellisuuden ja oman ajatuksen välisten ristiriitojen vuoksi.
Olen kokenut itse myös samankaltaista vapautta maalatessani visioita ja varsinkin tutkiessani kubismia maalauksieni kautta. Kun sääntöjä on mahdollisuus kyseenalaistaa ja rikkoa, muuttuu mielikuvitus uteliaaksi ja todellisuus mielenkiintoiseksi, jopa lapsenomaiseksi.