Hyperkubistinen itsetutkiskeluun perustuva analyysimenetelmä
Tämän tutkimuksen metodologia perustuu Miettisen kehittämään Hyperkubistiseen introspektiiviseen menetelmään, joka muodostaa erottamattoman osan hänen filosofista järjestelmäänsä (Miettinen, 2019a; 2019b; 2024). Menetelmä ei nojaa ulkopuolisiin tieteellisiin tutkimusmetodeihin, vaan rakentuu kolmesta toisiaan täydentävästä kokonaisuudesta: (1) Kuuden vaiheen itsetutkiskelusta, (2) olemisen kolmesta vaiheesta sekä (3) Minä-vaiheesta.
Nämä yhdessä tuottavat rakenteellisen (3D), ajattelullisen (4D) ja tietoisuudellisen (5D) tarkastelun kehyksen. Metodologinen liike vastaa Hyperkubismin ulottuvuusrakennetta: kokemus jäsentyy ensin tapahtumana ja informaationa, sen jälkeen ajattelun rakenteena ja lopulta tietoisuuden tasolla suhteessa minuuteen.
3.1 Kuuden vaiheen itsetutkiskelu (3D: informaatio ja vuorovaikutus)
Kuuden vaiheen itsetutkiskelu muodostaa analyysiprosessin lähtökohdan. Teoksessa Elämä on ympyrän muotoinen – Kuuden vaiheen itsetutkiskelu ja siihen liittyvässä Työkirjassa menetelmän tarkoitukseksi määritellään tapahtuman tai ongelman tarkasteleminen “objektiivisesti, yksinkertaisesti ja tehokkaasti” sekä oman toiminnan ja osallisuuden näkyväksi tekeminen (Miettinen, 2019a; 2019b). Menetelmä koostuu seuraavista vaiheista:
- Tapahtuma tai asia
- Vastoinkäyminen, onnistuminen tai “virhe”
- Analysointi
- Itsetutkiskelu
- Oivallus ja oivaltaminen
- Toiminnan tai ajatuksen muuttaminen
Näiden vaiheiden avulla tutkittava ilmiö jäsennetään kolmannen ulottuvuuden näkökulmasta fyysisenä, konkreettisena tapahtumana, joka voidaan purkaa osiin ja suhteuttaa yksilön omaan toimintaan. Kuuden vaiheen itsetutkiskelu muodostaa näin metodologisen prosessin rakenteellisen perustan: se tekee näkyväksi sen, mitä on tapahtunut ja mikä on oma osuus tapahtumassa tai asiassa.
Työkirjassa pureudutaan myös Tapahtumassa tai asiassa liittyvään ongelmaan kuuden vaiheen itsetutkiskelumetodin kautta, jossa tarkastellaan ongelmaa kuuden vaiheen kautta:
- Ongelma
- Ongelman luonne
- Analysointi
- Itsetutkiskelu
- Oivallus ja oivaltaminen
- Muutos
Ongelmaa tarkastellessa määritellään lähtökohta, piste A, tavoite, piste B, sekä tutkitaan kuuden vaiheen avulla näiden pisteiden välillä muodostuvaa estettä, itse ongelmaa.
3.2 Olemisen kolme vaihetta (4D: mieli ja ajatus)
Kuuden vaiheen itsetutkiskelun jälkeen analyysi siirtyy Miettisen määrittelemiin olemisen kolmeen vaiheeseen: ymmärrys, hyväksyntä ja luopuminen (Miettinen, 2019b). Työkirjassa näiden vaiheiden tarkoitukseksi kuvataan kokemuksen tarkastelu ajattelun ja mielen tasolla – ei enää ulkoisena tapahtumana tai asiana, vaan sisäisenä prosessina, joka muovaa käsitystä itsestä ja todellisuudesta.
Tässä vaiheessa 3D-tasolla jäsentynyt ilmiö saa kokemuksellisen muodon: yksilö ymmärtää tapahtuman merkityksen, asettuu hyväksymisen tilaan ja lopulta irrottautuu niistä ajatusrakenteista, jotka eivät enää palvele kokonaisuutta. Neljäs ulottuvuus toimii näin kognitiivisena ja narratiivisena kehyksenä, joka jäsentää kokemuksesta merkityksiä ja kokonaisuuksia.
3.3 Minä-vaihe (5D: tietoisuus)
Metodologinen prosessi huipentuu Minä-vaiheeseen, jossa tarkastelu kohdistuu tietoisuuteen itseensä. Miettinen kuvaa Minä-vaiheen tarkoitukseksi sen tutkimisen, “kuka minä olen, mitä olen ja miksi minä haluan olla tulla” (Miettinen, 2019b; 2024). Tässä vaiheessa tapahtuman rakenteellinen (3D) ja ajattelullinen (4D) analyysi sulautuvat tietoisuuden kokonaisnäkemykseksi, jossa yksilö tarkastelee omaa toimintaansa, ajatteluaan ja identiteettiään metatasolta.
Viides ulottuvuus toimii metodologisena tietoisuustasona, jossa prosessin oivallukset eivät ole pelkästään ajattelun tuloksia, vaan tietoisuuden suoraa havaintoa siitä, miten tapahtuma tai asia sekä ajattelun rakenteet asettuvat osaksi omaa minuutta. Minä-vaihe kokoaa yhteen aiempien vaiheiden työn ja palauttaa prosessin kysymykseen: mitä tämä tarkoittaa minulle tietoisuuden tasolla?
3.4 Menetelmän kokonaisrakenne
Kuuden vaiheen itsetutkiskelu, Olemisen kolme vaihetta ja Minä-vaihe eivät muodosta irrallisia prosesseja, vaan rakentavat yhdessä kehämäisen ja etenevän analyysimenetelmän, jonka tarkoitus on palauttaa yksilö oman tietoisuutensa rakenteisiin (Miettinen, 2019a; 2019b; 2024). Menetelmä toimii seuraavalla tavalla:
- 3D-vaihe: tutkitaan tapahtumaa tai asiaa sellaisena kuin se ilmenee fyysisessä todellisuudessa.
- 4D-vaihe: tarkastellaan tapahtuman tai asian ajattelullista ja tulkinnallista prosessia.
- 5D-vaihe: ymmärretään tapahtuman tai asian sekä ajattelun suhde Minään.
Tämä kolmitasoinen metodologia mahdollistaa sekä ilmiön rakenteen että sen kokemuksellisen ja tietoisuudellisen ulottuvuuden analyysin. Koska menetelmä on sisäisesti johdonmukainen ja perustuu Miettisen omaan filosofiseen järjestelmään, se toimii tutkimusvälineenä myös Hyperkubististen teosten ja niiden taustalla olevan ajattelun tarkastelussa.
3.5 Hyperkubistisen teoksen analysoinnin malli
Hypekubistisen teoksen analyysi perustuu samaan kolmeportaiseen rakenteeseen kuin Hyperkubistinen tutkimusmenetelmä: ensin ilmiö jäsennetään tapahtumaksi (3D), sen jälkeen ajattelun ja tulkinnan rakenteeksi (4D) ja lopulta tietoisuuden tilaksi (5D). Koska Hyperkubismi ei käsittele teosta pelkkänä visuaalisena objektina, vaan moniulotteisena tapahtumana tai asiana, teoksen analyysi edellyttää sekä sen materiaalisen että tietoisuudellisen rakenteen tarkastelua. Analyysimalli voidaan jäsentää seuraaviin vaiheisiin.
3.5.1 Teoksen 3D-rakenne: materiaalinen ulottuvuus ja informatiiviset elementit
Analyysi alkaa teoksen kolmannen ulottuvuuden tarkastelusta. Tässä vaiheessa teos ymmärretään fyysisenä, havainnoitavana objektina, joka sisältää muotoja, värejä, tekstuureja, suhteita ja materiaaleja. Tämä vastaa kuuden vaiheen itsetutkiskelun ensimmäisiä vaiheita: teos nähdään “Tapahtumana tai asiana”, joka asetetaan esille sellaisenaan ilman tulkintaa.
3D-analyysissä tarkastellaan erityisesti:
- materiaalinen rakenne (esim. akustiikkalevy, kollaasirakenne, maalipinnan reliefi)
- muodon ja rytmin suhteet
- visuaalisten elementtien keskinäinen vuorovaikutus
- teoksen rakenteellinen kokonaisuus
- fyysisen pinnan järjestys ja häiriöt
Tässä vaiheessa analyysi ei koske vielä teoksen merkityksiä, symboliikkaa tai tietoisuudellista ulottuvuutta. 3D-tason tehtävä on paljastaa teoksen rakenne ja antaa sille konkreettinen informatiivinen asema.
3.5.2 Teoksen 4D-rakenne: Mielen ja ajatuksen ulottuvuus
Kun 3D-rakenne on muodostettu, analyysi siirtyy ajattelulliseen kerrokseen. Neljäs ulottuvuus sisältää teoksen synnyttämät ajatukset, merkitykset, assosiaatiot ja tulkinnalliset rakenteet. Tämä vastaa metodologian Ymmärrys–Hyväksyntä–Luopuminen -vaihetta, jossa tapahtuma jäsennetään mielen tasolla (Miettinen, 2019b).
4D-analyysissä tarkastellaan:
- mitä teos saa ajattelemaan
- millaisia kokemuksia se herättää
- mitä suhteita, jännitteitä tai narratiiveja teoksen elementtien välillä syntyy
- miten 3D-rakenne muuntautuu ajattelun rakenteeksi
- mitä teos kertoo todellisuudesta, ajasta, identiteetistä tai havainnosta
Neljäs ulottuvuus ei etsi “oikeita tulkintoja”, vaan jäsentää niitä tapoja, joilla teos muodostaa merkityksiä kokijan mielessä.
3.5.3 Teoksen 5D-rakenne: tietoisuuden ilmiö ja teoksen suhde minuuteen
Viides ulottuvuus käsittelee sitä, mitä tapahtuu tietoisuuden tasolla, kun teos kohdataan. Tässä vaiheessa analyysi ei koske enää teoksen osia tai yksittäisiä tulkintoja, vaan sitä, miten teos vaikuttaa kokijan minä-kokemukseen. Tämä vastaa Minä-vaihetta Hyperkubistisessa metodologiassa (Miettinen, 2019b; 2024).
5D-analyysissä tarkastellaan:
- mitä teos paljastaa kokijan omasta ajattelun rakenteesta
- miten teos muuttaa, horjuttaa tai vahvistaa tietoisuuden toimintaa
- mitä teos tekee minuuden kokemukselle
- millainen suhde syntyy kokijan ja teoksen välille
- mitä tulee näkyväksi, kun 3D ja 4D sulautuvat tietoisuudessa
Tässä vaiheessa teosta ei tarkastella enää objektina, vaan tietoisuuden tarkastelemana tapahtumana tai asiana: teos toimii peilinä, joka heijastaa kokijan omaa tietoisuuden rakennetta. Hyperkubistisessa ajattelussa juuri tämä osa analyysiä erottaa Hyperkubismin perinteisistä taideanalyysin malleista: teoksen lopullinen merkitys ei synny visuaalisen tai symbolisen tason kautta, vaan Minä-tason oivalluksesta.
3.5.4 Analyysin kokonaisuus: 3D–4D–5D-siirtymä teoksessa
Kun nämä kolme tasoa yhdistetään, teoksen analyysissa muodostuu selkeä rakenne:
- 3D antaa teokselle tapahtuman tai asian muodon
- 4D rakentaa tapahtumasta tai asiasta ajatusrakenteita sekä tulkintoja
- 5D tekee näkyväksi kokijan tietoisuuden ja suhteen teokseen
Analyysi kulkee siis ulkoisesta sisäiseen:
Rakenne → Ajattelu → Tietoisuus
Tämä kolmitasoinen malli on yhtenevä Hyperkubistisen tutkimusmenetelmän kanssa ja mahdollistaa sen, että teos nähdään:
- fyysisenä ilmiönä
- ajatuksellisena prosessina fyysistä ilmiötä kohtaan
- tietoisuuden rakenteen paljastajana
Mallia voidaan soveltaa kaikkiin Hyperkubistisiin teoksiin, mutta se on erityisen tehokas teoksissa, jotka rakentuvat kerroksellisesta materiaalista, reliefistä tai visuaalisen ja konseptuaalisen jännitteen suhteista. Tässä mielessä analyysimalli ei ole vain teoksen lukutapa, vaan myös tapa ymmärtää, miksi Hyperkubismi on yhtä aikaa sekä filosofinen että visuaalinen järjestelmä.