Elämä on täynnä kaikenlaisia kokemuksia ja tapahtumia. Sen lisäksi, että elämä tapahtuu, muuttuu ja elää jatkuvasti ympärillä, se elää ja muuttuu myös ihmisessä itsessään. Suurimmat haasteet elämässä ovatkin juuri niitä, miten itse kohtaa maailman ja miten sisäinen kohtaa ulkoisen. Elämässä olisi siis tärkeää pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten itse suhtautuu vallitseviin muutoksiin ja varsinkin niihin muutoksiin, joita ei voi hallita.
Elämässä pitäisi pyrkiä ymmärtämään, mistä nämä muutokset johtuvat. Pyrkiä ymmärtämään vallitseva tilanne, hyväksymään se ja elämään tilanteen mukaan. Ulkoinen maailma on todella suuri kokonaisuus, mutta yksilön sisäinen maailma on vielä suurempi. Hyvin paljon se, miten itse näkee asiat ja miten itse suhtautuu, muuttaa sitä, miltä maailma ylipäätään näyttää ja tuntuu. Elämä on siis mahdollista tehdä joko suureksi ja vaikeaksi tai pieneksi ja yksinkertaiseksi.
Eläminen tietoisesti ja hetkessä läsnä mahdollistaa elämän havainnoinnin juuri sillä hetkellä, kun elämä tapahtuu. Kukaan ei vain ”tule” tietoiseksi itsestään vaan se vaatii itsetutkiskelua sekä erilaisia kokemuksia ja elämäntilanteita. Se on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista. Tietoisuus on olemista vallitsevan tilanteen tasalla, tiedostaen sillä hetkellä kaikki muuttuvat tai pysyvät tekijät itsessään sekä ympäröivässä maailmassa. Tiedostaen suhteen muuhun maailmaan, ja tiedostaen suhteen itseensä.
Tietoisuuden rakentaminen ja kehittäminen vaatii tutustumista itseensä. Se vaatii sekä oman toiminnan ja ajatuksen tutkimista ja tarkkailua, että myös toiminnan ja yhteyksien miettimistä siten, että pääsee ymmärrykseen siitä, mistä mikäkin ajatus tai toiminta johtuu. Jokaiselle ajatukselle tai toimelle on jokin syy. On jokin syy sille, miksi on kateellinen tai että on vihainen. On myös syy sille, että tuntee onnellisuutta, kiitollisuutta tai rakkautta. On myös syy sille, jos toimii joko agressiivisesti tai uhkaavasti tai jos toimii asiallisesti ja huomioivasti.
Kaikelle on olemassa pohja. Jokaiselle ajatukselle on olemassa pohja. Se voi olla käytännöllinen tai epäkäytännöllinen, mutta se on silti olemassa. On suurinta tietoisuutta olla tietoinen asioista jo ennen niiden tapahtumista. Asian ymmärtäminen syvemmällä tasolla, mikä on alku ja juuri toiminnalle tai ajatukselle, on avain sille, että pääsee eroon kyseisestä ajatuksesta tai toiminnasta. On mentävä itseensä ja katsottava itseään. On pyrittävä ymmärtämään kaikkea, mitä on itsessään ja sen jälkeen pyrittävä hyväksymään se kaikki. Vasta sitten on mahdollista olla täysin tietoinen itsestään. Kun näkee itsensä rehellisenä itsenään, silloin näkee itsensä sellaisena kuin oikeasti on.
Tietoisesti eläminen on itsensä kanssa elämistä. Välillä niin, että viettää päiviä, jolloin on hyvin tietoinen itsestään ja toimistaan sekä jokaisesta ajatuksestaan ja tunteestaan. Tunteista ja niiden yhteydestä johonkin asiaan, ja siitä syntyneeseen reaktioon. Kun on tietoinen tästä kaikesta, silloin on mahdollista tarkastella asiaa lähemmin. Se mahdollistaa tilanteen, jossa voit esittää kysymyksen itsellesi:
”Miksi?”
”Miksi reagoin? Miksi tunnen? Miksi asia herättää ajatuksia? Ovatko ajatukset minua itseäni vai jotain muuta? Tarvitseeko minun ajatella näin? Voisiko asia olla jotenkin toisin?”
Kysymys ”miksi?” on tärkein kaikista. Se vie lopulta aina lähteelle.
Kun alkaa ymmärtämään itseään, tunne-elämäänsä ja asioiden yhteyksiä toisiinsa itsessään, on niitä myös helpompi ymmärtää itsensä ja ympäröivän maailman välillä. Yleensä ärsyttävät piirteet tai muiden ihmisten tavat toimia eivät enää aiheuta ärsytystä. Ihmisten provosointi tai henkinen huonovointisuus eivät enää tuota reaktiota tai ärsytystä. Reagoinnin tilalle tulee ymmärrys ja hyväksyntä.
Ymmärrys kumpuaa siitä kokemuksesta, jonka on saavuttanut oman itsensä kanssa tehdyn itsetutkiskelun kautta. Ärsyttävissä ihmisissä usein näkee samoja käyttäytymismalleja kuin itsessään. Ymmärrys siitä, mistä ne johtuvat itsessään, auttaa ymmärtämään niitä myös toisissa. Tällöin on mahdollista huomata ihmisten virheiden samankaltaisuus. On mahdollista huomata, että kaikki tekevät samoja virheitä, yhtälöiltään samoja. Asiat voivat erota toisistaan, mutta virheiden yhtälöt ovat yhteneväisiä.
Elämä voi vaikuttaa raa’alta ja epäoikeudenmukaiselta. Maailma voi vaikuttaa todella julmalta. Asioita on vain pyrittävä ymmärtämään, ja elämää on pyrittävä ymmärtämään. On pyrittävä näkemään syyt ennen seurauksia ja ymmärtämään laajempaa kokonaisuutta eikä yksittäistä tapahtumaa. On pyrittävä pääsemään lähteelle. Tietoisuus on siis ymmärtämistä ja hyväksymistä sekä mahdollisuuksien mukaan asioiden ja ajatusten muuttamista käytännöllisemmiksi ja toimivammiksi.
Tietoisuus auttaa huomaamaan asioita, jotka ovat hyviä ja tarpeellisia sekä asioita, jotka ovat ”tarpeettomia”. Elämässä ei ole olemassa loppujen lopuksi mitään tarpeetonta, mutta paljon kuitenkin sellaista, joka ei vie eteenpäin.
Tietoisesti eläminen tuo mahdollisuuden muuttaa elämää yksinkertaisemmaksi ja pienemmäksi. Kun tulee tietoiseksi toiminnastaan, on helppoa sanoa, mikä toiminnassa on sellaista, mitä kannattaa kehittää ja mikä sellaista, mistä luopua. Siitä seuraa valinta, toimiiko enää tavalla, joka ei toimi vai luopuuko toiminnasta.
Aina on olemassa valinta, ja kun on tietoinen itsestään ja toimistaan, saa rakennettua itselleen käsityksen oikeasta ja väärästä. Tätä kautta syntyy myös itselleen toimivat arvot. Tietoisuus vahvistaa oikean ja väärän. Kun on ymmärtänyt väärän, ja miksi jokin ajatus tai asia on väärä, on myös helpompi olla toimimatta niin.
Tästäkin huolimatta väärin toimiminen on inhimillistä, mutta jos on tietoinen omasta toiminnastaan tämä aiheuttaa ristiriitoja. Kun on tutkinut asian todellista luonnetta, ymmärtänyt, miksi jokin on väärin ja silti toimii niin, tekee silloin tietoisesti väärin. Tekee tietoisesti valinnan, jonka on todennut vääräksi. Tämä aiheuttaa ristiriidan. Se johtuu ristiriidasta ajatuksen ja toiminnan välillä. Jos asiasta ei olisi tietoinen, olisi helppoa toimia ja tehdä väärin. Silloin ei olisi syytä, miksi se herättäisi tuntemuksia. Se olisi vain teko muiden joukossa.
Tietoisena on otettava vastuu kaikesta, koska parhaimmillaan ymmärtää jokaisen tekonsa mahdolliset seuraukset jo ennen itse tekoa. Tämä tuo myös mahdollisuuden olla toimimatta niin, että seuraukset olisivat haitallisia, koska mahdollisia seurauksia voi pohtia jo ennen itse tekoa. Vastuu itsestä ja toimistaan on yksi elämän peruspilareista.
Tietoisuus on kaunis lahja. On hyvä pohtia elämää ja asioita sekä syitä ja seurauksia. On hyvä olla läsnä elämässä, mutta elämä on kuitenkin tehty elettäväksi. Elämä ei tapahdu pään sisällä eikä elämä ei ole vain tutkimista ja pohdiskelua. Elämä on virheitä ja onnistumisia sekä vastoinkäymisiä ja oivalluksia. Elämä on laaja kokonaisuus ja siitä on mahdollista tehdä kaunis seikkailu. Tietoisuus auttaa tekemään elämästä yksinkertaisemman ja selkeän, se on mahdollista saavuttaa vain työskentelemällä itsensä kanssa.