Pohtiessani elämää ja todellisuuden luonnetta, on minun ollut aina helppo visualisoida asioita mielessäni. Siinä missä Elämä on ympyrän muotoinen– ideologiassa ympyrä ja kehä kuvaa elämän kulkua, oppimisen prosessia ja jatkumoa, kuvaa kuutio todellisuutta ja tilaa, missä tapahtumat ja asiat tapahtuvat. Kuutio kuvaa samanaikaisesti kolmiulotteisen todellisuuden rajoja, mieltä ja sen raameja, kuin myös itse minää ja tietoisuutta.
Jos ajattelen itseäni informaatiota vastaanottavana yksilönä, tällöin jonkinlainen informaatio jostakin on rakentanut tämän ongelman ajatukseeni. Informaatio taas on välittynyt minulle kolmannen ulottuvuuden kautta, koska elän ja vuorovaikutan tässä samaisessa ulottuvuudessa. Mieli ja ajatus taas operoi neljännessä ulottuvuudessa, johon tämä informaatio suoranaisesti vaikuttaa. Informaatio siirtyy siis kolmannesta ulottuvuudesta neljänteen ulottuvuuteen, mutta palaa mahdollisesti takaisin kolmanteen, riippuen siitä, kuinka tähän informaatioon reagoin. Ensimmäiset pohdinnat informaation suhteen ovat vuodelta 2019 kirjoittamassani blogissa Elämä on ympyrän muotoinen, Yksilö informaation vastaanottajana, joita lainasin tekstiini. (Miettinen,2019.)
Michio Kaku (1994) on kirjassaan Hyperavaruus, pohtinut alkemistien tarvetta viedä, mutta myös todistaa esineiden mahdollinen vienti ja manipulointi neljännessä ulottuvuudessa. Näkijä Henry Slade pyrki todistamaan kykynsä manipuloida esineitä neljännessä ulottuvuudessa hänelle järjestetyin tieteellisten kokeiden avulla, joita joukko tiedemiehiä valvoi. Siitäkin huolimatta, että osa kokeista ei onnistunut, oli Johann Zollner kirjoittanut aikakauskirjoissaan Sladen hämmästyttäneen tiedeyhteisöä ihmeteoillaan. Nykypäivänä kyseinen esineiden manipulointi neljännessä ulottuvuudessa vaatisi kuitenkin huomattavasti kehittyneempää teknologiaa, ja kyseinen tapahtuma olisikin vain selitettävissä sillä, että joku todella käyttäisi esineitä neljännessä ulottuvuudessa (Kaku,1994, s. 73-78).
Itse ajattelen informaation käyttäytyvän samoin. Jos ajatellaan esimerkkinä ihmisen manipulointia henkisesti, ei tällöin ihmistä välttämättä fyysisesti pakoteta tekemään mitään, vaan vaikuttamalla ihmisen ajatteluun saadaan ihminen toimimaan omien etujen tai toiveiden mukaisesti. Tällöin kolmannen ulottuvuuden todellisuudessa ainoa vaikutin on vaikkapa sanallisesti välittyvä informaatio, joka vaikuttaa neljännessä ulottuvuudessa ajattelun rakenteisiin, joka taas aiheuttaa vastareaktion kolmannessa ulottuvuudessa. Tämän esimerkin mukaisesti kolmas ja neljäs ulottuvuus siis vuorovaikuttavat keskenään.
Viides ulottuvuus, minätietoisuus sekä korkeampi tietoisuus, vuorovaikuttaa vain kolmannen ulottuvuuden kanssa. Jumalan luomiskertomusta ajatellen tämä näyttäytyy hyvin johdonmukaisena. Luomiskertomuksessa alussa on vain pimeys ja Jumalan henki, eli mielestäni tietoisuus, jonka jälkeen Jumala loi maan ja taivaan. Tämä tietoisuus, Jumala, on siis viides ulottuvuus. Jumala luo maan ja meren sekä taivaankannen erottamaan vedet vesistä (Ensimmäinen Mooseksen kirja, Luku 1, 1-7). Jumala siis tietoisuudesta käsin, viidennestä ulottuvuudesta, on luonut fyysisen todellisuutemme, kolmannen ulottuvuuden.
Aatamin ja Eevan luomiskertomuksessa taas kuvataan ihmisen syntiinlankeemuksesta ja vapaasta tahdosta. Jumala kieltää syömästä hyvän ja pahan tiedon puusta, mutta käärme saa käännytettyä Eevan pään ja kyseenalaistettua Jumalan tahdon. Eeva tekee siis valinnan, ja haukkaa palan kielletystä hedelmästä, tarjoten hedelmää myös Aatamille. Tämän jälkeen molemmat huomasivat olevansa alasti, tulivat tietoiseksi itsestään. (Ensimmäinen Mooseksen kirja, Luku 3, 1-7.) Käärme vaikuttaa sanoillaan, informaation avulla Eevan tapaan ajatella, ja Eeva tekee vapaan tahdon mukaisen valinnan olla tottelematta Jumalan käskyä. Eevan ajatusta on siis manipuloitu neljännessä ulottuvuudessa, ja hän tekee ratkaisun kolmannessa ulottuvuudessa haukkaamalla palan hedelmästä.
Onkin mielenkiintoista tarkastella, millä tavoin neljännen ulottuvuuden mielen ja ajatuksen manipulointi näyttäytyy kolmannen ulottuvuuden todellisuudessamme.