Itsetutkiskelu, itsetuntemus, tietoisuus ja suhtautuminen. Ymmärrys ja hyväksyminen.
Nämä ovat tärkeimmät työkalut itsensä kehittämisen ja ymmärtämisen tiellä. Itsetutkiskelu johtaa itsetuntemukseen sekä omien ajatusten, asioiden ja toimintatapojen ymmärtämiseen. Se kasvattaa henkilökohtaista tietoisuutta ja omien asioiden suhdetta omaan itseensä, mutta myös itsensä ulkopuolelle. Tämä kokonaisvaltainen tarkastelu itsensä suhteen on välttämätöntä myös ympäröivän maailman ymmärtämiselle. Ennen kuin voi ymmärtää elämää, on ensin ymmärrettävä itseään.
Tehokkain tapa on pilkkoa oma ajattelu ja oleminen erilaisiin osa-alueisiin. Asioiden miettiminen omina osa-alueinaan helpottaa asioiden tarkastelua ja energian kohdistamista yhteen asiaan kerrallaan. Vaikkakin asiat liittyvätkin vahvasti toisiinsa, on hyvä miettiä yhtä asiaa kerrallaan, ja rakentaa itselleen asiasta vahva käsitys sekä ymmärrys ja siirtyä tämän jälkeen seuraavaan.
Asioita voi myös miettiä ja pohtia hetken, siirtyä seuraavaan, ja palata jonkin ajan päästä takaisin. Tällaista tapahtuu paljon, varsinkin itsetutkiskelussa ja itsensä kehittämisessä. Asiat kiertävät kehän ja palaavat takaisin. Tai oikeastaan kehä jatkaa kulkuaan palaten samaan pisteeseen, josta se taas liikkuu eteenpäin tuoden mahdollisuuden toistoille, oppimiselle ja jatkuvalle harjoittelemiselle.
Elämä on tällainen ympyrä kokonaisuudessaan. Tämän kehän tarkoituksena on opettaa ja auttaa ymmärtämään elämää. Kuusi vaihetta ovat metodi juurikin itsensä tutkimiselle ja tuntemiselle, alku suhtautumisen opettelemiselle ja oman henkilökohtaisen tietoisuuden kasvattamiselle. Näiden kuuden vaiheen avulla on tarkoitus päästä ymmärrykseen omasta itsestään ja elämästään. Ymmärrys luo turvaa omille ajatuksilleen ja ne luovat pohjan ja perustan, jonka päällä seistä.
Ymmärrys voi olla millainen vain, ja sille ei ole minkäänlaisia sääntöjä tai rajoja. Ymmärryksen olisi hyvä olla sellainen, joka toimii itselle ja joka tuntuu itsestä oikealta. Siksi jonkun toisen ymmärrys, vaikkakin se hyvältä kuulostaisi, ei välttämättä toimi toiselle. Ymmärryksen on tunnuttava siltä, että se tuntuu omalta ja että on sen kanssa sinut.
Asioiden ymmärtäminen on tärkeää myös siksi, että silloin on sisäistänyt jonkin asian perinpohjaisesti, sellaisena kuin se on. Ymmärrys on eri asia kuin jonkun asian tietäminen tai tiedostaminen. Tietäminen on ylpeyttä. Tiedostaminen on taas sitä, että tietää jonkin asian olemassaolosta. Ymmärtäminen tarkoittaa asian täydellistä sisäistämistä. Se on sitä, että ymmärtää, miksi toimii tietyllä tavalla tai miksi tuntee tietyllä tavalla. Ymmärtää jokaisen liikkuvan palasen ja osaa selvittää asian itselleen järkevällä tavalla. Ymmärtää asioiden suhteet ja vaikutusmekanismit. Tämän vuoksi rehellinen itsetutkiskelu on tärkeää, koska ilman sitä on mahdotonta päästä näiden asioiden äärelle.
Ymmärrys luo kuvan kokonaisuudesta. Mahdollisimman objektiivinen asioiden tarkastelu, rehellinen itsetutkiskelu sekä laaja ymmärrys vaikuttajista ja asioista luovat kokonaisuuden, joka on järjestyksessä. Tietoisuus asioista, mahdollisista vaikuttajista elämässä sekä itsetuntemus mahdollistavat tilanteen, jossa on itse täysin perillä omasta elämästään. Ne auttavat asettumaan hetkeen ja nostavat esiin läsnäolon sekä mahdollisuuden tarkkailla tilanteita, asioita, tuntemuksia ja olemista välittömästi, juuri sellaisina kuin ne näyttäytyvät. Tämä luo ihmiselle kokonaiskuvan elämästä sillä hetkellä, kun se tapahtuu.
Ymmärrys on tärkeää myös siksi, että kun ymmärtää jonkin asian tai kokonaisuuden, se on huomattavasti helpompi hyväksyä. Kun tietää asian jokaisen kantin ja kulman, ei ole tarvetta kyseenalaistaa asiaa ja asian hyväksyminen helpottuu. Hyväksyminen on tärkeää siksi, että jos jotain asiaa ei hyväksy, se aiheuttaa kitkaa ajattelussa. Se vaivaa ajatuksia, se vaivaa mieltä ja se on turhaa energian ja ajan käyttöä niiltä asioilta, joita elämä oikeasti tarvitsee. Ymmärrys ja hyväksyntä ovat siis itsetutkiskelun päätavoite.
Tästä pääsemme siihen, mitä varten tämä kaikki on olemassa.
Miksi tavoitella tietoisuutta ja suhtautumista? Miksi ihminen tarvitsee ymmärrystä ja hyväksyntää?
Elämässä ihminen tuntuu etsivän jotain, johon ei ole olemassa mitään tarkkaa tai oikeaa vastausta. Ihmisen pohjimmainen tarve ja uteliaisuus ajaa ihmistä johonkin, jonne jokaisen on etsittävä itse.
Ymmärrys ja hyväksyminen ovat yksi viimeisimmästä olemisen muodoista ihmisen henkilökohtaisessa itsetutkiskelussa ja elämässä. Ne ovat itsetutkiskelun tärkeimpiä tavoitteita, mutta eräänlainen välietappi itsensä ihmisyyden ytimen pohdiskelussa. Voisi luulla, että ne ovat lopullinen vastaus ja ymmärrys, mutta nekin ovat vain oikeastaan työkaluja sen matkan tiellä, joka johtaa sinne kaikista syvimpien kysymysten äärelle. Reitille ihmisyyden ytimeen.
”Kuka minä olen, ja mistä kaikki kumpuaa? Mistä minä olen tulossa? Miksi oikeastaan olen? Mitä on kaikkien näiden käsityksien, uskomuksien ja ymmärryksen takana? Mikä ihmistä ohjaa?”
Ymmärrys ja hyväksyntä luovat yksilölle vapauden valita, mutta tuovat myöskin vastuun yksilölle itselleen omasta henkilökohtaisesta kasvustaan ja kehityksestään. Tietoisuus kasvattaa vastuuta omista valinnoistaan, mutta luo myös entistä enemmän kysymysmerkkejä olemisesta ihmisenä. Kun kaikkien näiden toimien avulla on karsinut itsestään huomattavan määrän asioita, joihin ei enää tarvitse kiinnittää huomiota, jää silloin aikaa ja energiaa oman itsensä sekä maailman tarkkailuun. Kun on riisunut itsensä asioista, siivonnut ajatustaan ja olemistaan, herää syvällä ihmisen sisimmässä kysymys:
Miksi? Jos teoriassa on mahdollista siivota itsensä kaikesta turhasta, mitä jää jäljelle? Pelkästään hetki, läsnäolo ja ihmisenä oleminen?
Tämä kaikki luo todellisen vapauden tarkastella maailmaa ja luoda itse oma kohtalonsa siltä osin kuin se on mahdollista. Rakentaa täysin omannäköinen reitti itselleen sinne, minne itse haluaa olla menossa. Täysin omavaraisena ja riippumattomana kaikesta. Puhtaana turhasta, inspiroituneena mahdollisuudesta vaikuttaa ja rakentaa kaikki uudeksi. Täysin uudeksi ja puhtaaksi reitille kohti ihmisyyden suurimpia kysymyksiä.