5. Oivallus ja oivaltaminen

Ensimmäisen vaiheen (1. Tapahtuma tai asia) tarkoitus on kartoittaa itse tapahtuma tai asia. Onko siis olemassa jokin tapa, ajatus- tai toimintamalli, tapahtuma tai yksinkertaisesti jokin asia, joka aiheuttaa kitkaa elämässä? Tarkoitus on ottaa selvää siitä, mikä asia on, mikä sen todellinen luonne on ja tutkia sen vaikutusta ja todellista yhteyttä omaan itseensä. 

Toisen vaiheen (2. Vastoinkäyminen, onnistuminen, “virhe”) tarkoitus on miettiä omaa suhtautumista asiaan tai tapahtumaan. Pohtia asian luonnetta ja sitä, miltä kantilta asiaa tarkastelee. Eli, onko kysymyksessä vastoinkäyminen, onnistuminen vai pitääkö tapahtumaa jonkin sortin “virheenä”. Tapahtuma tai asia voi olla myös jotain määrittelemätöntä eikä itse välttämättä osaa sanoa, mitä se on. On kuitenkin tärkeää pohtia sen merkitystä itselleen ja sitä, miksi sillä on vaikutus omaan itseensä. 

Kolmannen vaiheen (3. Analysointi) tarkoituksena on analysoida tapahtumaa tai asiaa. Pohtia asian luonnetta, ja tutkailla siihen liittyviä osasia. Tutkia tapahtumaa tai asiaa monista eri näkökulmista, miettiä yhteyksiä tapahtumien ja asioiden välillä sekä selvittää, miksi niillä on niin suuri merkitys elämään. Eli, mikä tai mitkä tekijät nostavat pintaan reaktioita ja tunteita ja miten ne liikuttavat omaa itseään. 

Neljännen vaiheen (4. Itsetutkiskelu) tarkoituksena on pohtia omaa itseään ja omia henkilökohtaisia ajatuksia ja asenteita. Omia tapoja ajatella sekä omaa suhtautumista asiaan. Itsetutkiskelu eroaa analysoinnista siten, että analysoinnilla on tarkoitus pohtia itse tilannetta, tapahtumaa tai asiaa ja sen erilaisia osasia. Itsetutkiskelulla puolestaan on tarkoitus tarkastella omaa suhdetta itseensä ja suhtautumiseensa, ja niiden mahdollista vaikutusta itse tapahtumaan tai asiaan. 

Tässä vaiheessa (5. Oivallus ja oivaltaminen) on siis aika tarkastella näitä kaikkia yhdessä. Ensimmäisen vaiheen tarkoitus on siis ollut jonkin asian määrittely, jota lähteä tutkimaan. Sen jälkeiset kolme vaihetta on tarkoitettu pelkästään tämän asian pohtimiseen. Kohdissa kaksi, kolme ja neljä on ollut tarkoitus ottaa selvää siitä, mikä tämän asian luonne on ja mikä on oman suhtautumisen osuus asiaan, miltä itse asia näyttää ja mitkä ovat asian liikkuvat osaset, mistä asia koostuu ja mitkä ovat asian tärkeimmät huomioitavat kohdat. Viimeisimpänä tietenkin itsetutkiskelun kautta suoritettu pohdinta, miten oma itse ja omassa itsessä olevat vaikuttajat keskustelevat itse asian kanssa, mikä on rehellisen itsetutkiskelun tulos ja miten sinussa itsessäsi toimivat ajatukset, toimintamallit ja toimet ovat vaikuttaneet tai vaikuttavat itse asiaan. Mikä on siis oma osuus tapahtumassa tai asiassa?

Tarkoituksena on löytää ratkaisu tutkimalla näitä kolmea kokonaisuutta yhdessä, ja miettimällä sitä, miten ne liittyvät yhdessä toisiinsa. Kun on tehnyt tarkastelua ajattelunsa, asian ja oman toimintansa suhteen rehellisesti, on mahdollista tarkastella itse asiaa kokonaisuutena hyvin monesta eri näkökulmasta ja löytää tätä kautta ongelmakohdat asian suhteen, joko itse tapahtumasta tai asiasta, omasta suhtautumisestaan tai omista ajatus- ja toimintamalleistaan. 

On siis tarkasteltava itse ongelmaa hyvin laajasti kaikista eri kuvakulmista, ymmärrettävä ongelmaa, ja löydettävä ratkaisu sitä kautta. On siis hyvä kysyä itseltään:

”Olenko ottanut tarpeeksi huomioon pohtiessani asioita? Olenko ollut rehellinen? Olenko miettinyt asioita irrallisina asioina? Mikä on itse ongelma? Mikä on ongelman ydin? Voiko ongelman ratkaista? Mikä on ratkaisu ongelmaan? Mitä tuntemuksia tämä kaikki herättää?”