Revelation teoksena on herättänyt mielenkiintoa jo yksistään toteutustapansa vuoksi. Maalauksen kolmiuloitteisuus ja turpeesta valmistettu akustiikkalevy on ollut materiaalinsa puolesta ennenäkemätön ratkaisu. Teoksessa käytetty kollaasi suhteutettuna kokoon on myös ollut omanlaatuisensa, mutta kepeän piirrosjäljen yhdistäminen vahvoihin kierrätysmateriaaleista tehtyihin kollaasielementteihin on herättänyt mielenkiintoa monella tapaa.
Tuuli Penttinen-Lampisuo kirjoitus artikkelissaan Satakunnan kansassa teoksestani myötäilee hyvinkin samankaltaisesti kirjoittamiani ajatuksia kaikkineen vertauksineen ja esimerkkeineen:
”Guernica innoittajana
Anssi Matiaksen Revelation on huima katseenvangitsija. Teosnimi tarkoittaa odottamatonta paljastusta tai yliluonnollista ilmestystä. Anssi Matiaksen helposti tunnistettava ja sulavasti kaartuileva piirrosjälki kietoutuu valtavassa maalauksessa öljyväreihin, kollaasitekniikkaan ja kerroksittain muotoon leikattuihin akustolevyihin.
Sekamelska pysyy koossa keskelle sijoitetun perspektiivisen pakopisteen voimin. Tätä kuvallista keinoa kehittelivät renessanssimaalarit, joita tervehtivät kankaanpääläisen ilmestyksen joonialaiset pylväät ja lentelevät puttot. Samaa kolmiosommitelmaa käytti myös Pablo Picasson (1881–1973) Guernica, jonka kauhea kaaos on ilmeinen innoittaja Revelationille. Jotenkin picassomaiselta näyttää myös Anssi Matiaksen itsetietoinen piirrosviiva.
Kun ajattelen Raffaellon (1483–1520) maalaamaa Ateenan koulua filosofeineen pohdiskelemassa asioiden juurisyitä, tai jo mainittua Guernicaa ulvomassa sodan julmuutta, joudun hieman peruuttelemaan alun ajatuksistani. Revelation ei sulje silmiä maailman epäoikeudenmukaisuuksilta, mutta käsittelee niitä satiirisesti. Koko teos on kuin näyttämökuva, jossa esitys suistuu hurlumheiksi, jolle nauraminen alkaa pian kaduttaa.”
(Penttinen-Lampisuo,2024.)
Myös lopputyöarvioissani tarkastaja Miina Hujalan näkemykset ovat mielenkiintoisia. Hujala kertoo teoksen pelaavan ulottuneisuuksilla, piirroksen liikkeen voimalla sekä tekstuurilla. Teos sisältää viittauksia ja viitteitä symboliikan muodossa taiteen perinteistä ja uskonnollisuuden kuvamaailmasta sen yhdistyessä arkisimpiin tekijöihin. Kuvan sekoittuneisuus on vahva sekä tasapainossa kerroksellisuuden ja käytettyjen materiaalien vuoksi. Hujalan mukaan ”katsoja lähtee harhailemaan ja etsimään avaimia, yhtymäkohtia sekä näkökulmia ottaen mielikuvansa ja ymmärryskykynsä reitittäjiksi. Matiaksen teos tarjoaa tähän etsiskelyyn paljon tarttumapintaa.” Tarkastaja kertoo myös tekijän hyödyntävän taidehistoriallisia elementtejä työskentelyssään, jonka vuoksi asioiden yhteyteen saattaminen ja eri elementtien ilmestyminen voi monitahoisesti johtaa erilaisiin paljastumisiin. (Hujala,2024.)
Henkilökohtaisesti ajattelen onnistuneeni teoksessa. Alun alkaen minun oli tarkoitus luoda hyperkubistinen teos teorioineen, mutta ilmeisesti en ole ollut siihen vielä valmis. Teos kiteyttää niin kirjallisen opinnäytetyöni, ajatteluni kuin koko maailmankatsomukseni yksiin raameihin.