Aloitamme ulottuvuuksien tarkastelemisen kolmannesta informaation ja vuorovaikutuksen ulottuvuudesta. Tämän luvun tarkoituksena on esittää geometrisesti ulottuvuudet sekä niiden vuorovaikutus toisiinsa nähden.
Kolmas ulottuvuus (3D), Informaatio ja vuorovaikutus
Aloitamme kolmannesta ulottuvuudesta. Sekä Kuution sisällä julkaisussa, mutta myös manifestissa on kuvattu tarkoin kolmannen ulottuvuutemme säännönmukaiset vaikuttajat, lait, joiden mukaan kolmiulotteinen konkreettinen todellisuutemme rakentuu. Kolmiulotteinen todellisuutemme on fyysinen, eli se sisältää fyysiset rakenteet sekä muodot. Nämä rakenteet ja muodot myös sisältävät erilaisia ominaisuuksia, kuten värit ja rakenteiden erilaiset olomuodot. Kivi on yhtälailla olomuoto kuin vesikin, ne vain rakenteidensa ja ominaisuuksiensa kautta ilmenevät eri tavoin.
Nämä olomuotojen eroavaisuudet on tarkasteltavissa niiden sisältämien rakenteiden kautta. Kiven molekyylirakenteelliset ominaisuudet ovat erilaiset kuin veden, jonka vuoksi nämä rakenteelliset ominaisuudet tarjoavat kivenä tai vetenä ilmenemiseen erilaiset lähtökohdat. Tarpeeksi pitkälle mentäessä nämä molemmat kuitenkin sisältävät rakennetasolla hyvin samankaltaisia tekijöitä, ja rakentuvat samanlaisten periaatteiden mukaisesti atomitasolla.
Me tulkitsemme näitä kolmannen ulottuvuuden muotoja mielen ja ajattelumme kautta. Kun synnymme, me alamme tarkkailemaan maailmaamme. Avaamme silmämme, ja näemme nämä kolmiulotteisen todellisuutemme rakenteet. Opimme näkemään ja ymmärtämään nämä rakenteet ja muodot, liikkumaan niissä ja käyttämään niitä hyödyksi. Opimme myös oman tapamme vuoro vaikuttaa fyysisellä kehollamme tässä fyysisessä kolmiulotteisessa tilassa.
Neljäs ulottuvuus (4D), Mieli ja ajatus
Tarvitsemme jäsentääksemme todellisuutta mieltämme ja ajatustamme. Äitimme saattaa sanoa, tuo on pöytä, tai tuo on tuoli. Nämä sanat antavat olomuodoille merkityksen. Äitimme saattaa sanoa, pöydällä voimme syödä. Tämä antaa pöydälle tarkoituksen. Me yhdistämme kolmiulotteisen todellisuutemme rakenteet sekä olomuodot kielen avulla syntyviin merkityksiin ja tarkoituksiin, jotka auttavat jäsentämään todellisuuttamme. Tämä ei kuitenkaan tapahdu kolmiulotteisessa todellisuudessa, vaan mielen ja ajatuksen ulottuvuudessa. Informaatio siirtyy tällöin kolmannesta ulottuvuudesta neljännen mielen ja ajatuksen ulottuvuuteen, jossa prosessoimme informaation osaksi ajatusrakenteitamme. Joskus on puhuttu; mikä on tämän asian tila? Voitaisiin myös ajatella, että jokaisella asialla, jonka informaation kautta luomme ajatusrakenteeksi, on oma tilansa. Tämä tila laajenee sitä myötä kun ymmärrys asian suhteen kasvaa.
Mieli ja ajatus prosessoi toki muutakin informaatiota. Kehomme voi ilmoittaa meille nälästä tai kivusta, jota mielenne havainnoi. Kun koemme nälkää, saatamme ajatella, että meillä on nälkä. Tämä tapahtuu mielen ja ajatuksen tasolla. Saatamme sanoa myös, onpa minulla nälkä, jolloin tuotamme tämän informaation neljännestä ulottuvuudesta kolmanteen. Kolmas ja neljäs ulottuvuus ovat siis aktiivisessa vuorovaikutuksessa toisiinsa nähden. Mieltä ja ajatusta voi käyttää myös luoviin ajatuksellisiin toimiin. Voimme rakentaa mielessä ja ajatuksessamme kuvia, tarinoita, ideoita sekä erilaisia skenaarioita. Nämä kuitenkin voivat tapahtua pelkästään mielen ja ajatuksen tasolla, mutta ne voidaan myös tuoda kolmanteen ulottuvuuteen esimerkiksi maalausten tai kirjoitusten muodossa. Mieli ja ajatus myös toimii tunteiden alkulähteenä. Kun koemme kolmannen ulottuvuuden informaation jollain tapaa iloa tuovana, pelottavana tai loukkaavana, reagoimme tähän ajatusrakenteidemme kautta. Voimme kokea vaikka iloa lempimusiikista, hyvästä ruoasta tai seurasta. Voimme loukkaantua ikävistä sanoista, tai pelätä vaikkapa pimeää. Nämä ovat kuitenkin aina lähtöisin omaksumistamme ajatusrakenteista.
Mistä tiedämme, että ylipäätään ajattelemme? Viides ulottuvuus, Tietoisuus, tekee tämän mahdolliseksi ja ajattelumme rakenteet näkyväksi. Jos me vain ajattelisimme, mistä voisimme tietää ajattelevamme, jos emme pystyisi tarkastelemaan sitä ajattelumme ulkopuolelta. Kun sanotaan, että ”voimme ajatella ajattelevamme”, on mahdoton. Se on sama, kun tietokoneohjelma ohjelmoisi itse itseään. Tietoisuus on tämä tekijä, joka ajattelua tarkastelee, havainnoi ja kyseenalaistaa.
Viides ulottuvuus (5D), Tietoisuus
Kun lapsi syntyy, hän on hyvin riippuvainen ulkopuolisista hahmoista, kuten vanhemmistaan. Lapsi kuitenkin tulee nopeasti tietoiseksi kehollisuudestaan. Jonkin ajan päästä lapsi oppii sanoja, muodostamaan lauseita ja rakentamaan tarinoita. Lapsi osaa myös sanoa, ”minusta tuntuu pahalta, minusta tuntuu hyvältä”. Lapsi osaa siis sanoittaa tuntemuksiaan. Lapsi tulee myös tietoiseksi ajattelustaan. Lapsi käyttää mielikuvitustaan leikkimiseen, rakentaa tarinoita sekä saattaa höpöttää itse keksimiään tarinoita. Jos ajatellaan vielä lasta vastasyntyneenä, lapsi on tietoisuus syntymästään lähtien. Lapsi havainnoi ja tarkkailee, vaikka ajatus ei olisi vielä kielen kautta kehittynyt, tai vaikka lapsi ei kehollisesti osaisikaan toimia. Lapsella täytyy tällöin olla tietoisuus, joka toimii pohjana myöhemmälle mielen ja ajatuksen rakentamiselle sekä fyysisen kehon koordinoimiselle.
Tietoisuus toimii siis ajattelun tarkkailijana sekä intuitiivisena pohjana todellisuudelle ja yksilölle. Ilman tietoisuutta, yksilö olisi vain reagoiva ja ajatusrakenteisiin perustuva tekijä. Tietoisuus on se tekijä, joka kyseenalaistaa ajatuksen rakenteita ja auttaa tulkitsemaan ajatusrakenteiden todenmukaisuutta. Tietoisuus on älykäs, ja ilman tietoisuutta mieli ja ajatus olisi alkukantainen, luonnon ohjelmointiin perustuva ja reaktiivinen.
Ulottuvuuksien vuorovaikutus
Kolmas, neljäs ja viides ulottuvuus vuorovaikuttavat toisiinsa nähden, luoden kokonaisuuden. Kolmas ulottuvuus on fyysinen, neljäs ulottuvuus ajatuksellinen ja viides ulottuvuus tietoinen. Nyt tarkastelemme ulottuvuuksien vuorovaikutusta toisiinsa nähden.
Kolmas ulottuvuus ja neljäs ulottuvuus vuorovaikuttavat informaation kautta. Informaatio välittyy kolmannesta ulottuvuudesta aistimuksien sekä tuntemuksien kautta. Voimme nähdä, kuulla, tuntea, haistaa tai maistaa. Kaikki tämä on informaatiota jostakin. Jos vaikka puraisemme omenaa, omena on informaation lähde. Maistamme ehkä kirpeyttä, makeaa ja omenan tekstuuri on suussamme tietynlainen. Tämä on informaatiota omenasta ja sen ominaisuuksista.
Hyperkubismissa neljännen ulottuvuuden koordinaattina toimii sisään ja ulos. Kolmas ulottuvuus ja neljäs ulottuvuus ovat siis saumattomassa ja aktiivisessa vuorovaikutuksessa toisiinsa nähden.
Neljättä ulottuvuutta on kuvattu geometrisesti tesserakti kuvion avulla. Hyperkubismin neljäs ulottuvuus on myös kuvattavissa samanlaisesti.
Kolmannen ja neljännen ulottuvuuden väliseen vuorovaikutukseen kuuluu myös kolmannen ulottuvuuden alkukantaisuus. Siinä missä eläimet, sisältää myös ihmisen keho alkukantaisuuden ohjelmoinnin. Ihminen pyrkii lisääntymään siinä missä eläimetkin, ja tämä on yksi ihmisen selviytymiseen liittyvistä mekanismeista. Ihminen on myös alkujaan taipuvainen reaktiivisiin alkukantaisiin toimintamalleihin niin kehollisesti, kuin mielellisestikin. Kolmannen ulottuvuuden alkukantaiset ominaisuudet siirtyvät informaationa neljänteen ulottuvuuteen, mieleen ja ajatukseen, ja vaikuttaa tätä kautta ajatusrakenteisiin tarpeista.
Neljännen ulottuvuuden ja viidennen ulottuvuuden vuorovaikutus perustuu älykkyyden vaikutukseen. Viides ulottuvuus, tietoisuus, on älykkyyden ja johdonmukaisuuden perusta, joka havainnoi ja tarkastelee tapoja ajatella. Siinä missä kolmas fyysinen todellisuus vuorovaikuttaa informaation kautta neljännen mielen ja ajatuksen kanssa, neljännen ja viidennen ulottuvuuden välinen vuorovaikutus perustuu ymmärrykseen. Viidennen ulottuvuuden tietoisuus voi vaikuttaa tapoihin ajatella tai päättää ajattelun kulusta tai jopa onko ajattelua ollenkaan, mutta mieli ja ajatus voi vaikuttaa tietoisuuteen vain ymmärryksen kautta. Oivaltaminen, oivallukset ja ymmärtäminen ovat tekijöitä, jotka kuuluvat tietoisuuden ominaisuuksiin.
Viides ulottuvuus vuorovaikuttaa kolmannen ulottuvuuden kanssa intuitiivisesti. Viidennen ulottuvuuden tietoisuus havainnoi todellisuutta puhtaasti tietoisuudesta käsin, ei ajatuksellisesti. Viidennen ulottuvuuden tietoisuus on puhdas havainto ja kokemus sekä läsnäolo. Asiaa voidaan tarkastella geometrisesti niin, että kaikki ulottuvuudet ovat samassa kaaviossa.
Ensimmäinen kaavio osoittaa informaation liikkeen, sekä alkukantaisuuden ja älykkyyden liikkeen. Alkukantaisuuden ja älykkyyden välisen mahdollisuuden tuoma valinta voidaan myös nähdä vapaana tahtona.
Seuraavat kaaviot näyttävät ulottuvuuden keskinäisen saumattomuuden. Ulottuvuudet vuorovaikuttavat siis toisiinsa nähden, ja muodostuvat yhdeksi kokonaisuudeksi, joka on saumaton.
Huomio. 3D on ensin kuutio, laajentuessaan mieleen ja ajatukseen, siitä tulee 4D, tesserakti. 4D laajennettua 5D:ksi, siitä muodostuu penterakti.
