Elämä voi olla hyvinkin monipuolista. Usein ihmiset koittavat etsiä elämässään kultaista keskitietä, tasapainoa kaikkien asioiden välimaastossa. Ehkä kysymys kuitenkin kuuluu:
Onko tasapainoa olemassa?
Tasapaino ei ole tila, jossa asiat ovat tasapainossa. Tasapaino on tasapainoista suhtautumista elämään ja asioihin. On kuitenkin hyvä tavoitella myös tasapainoa asioiden välillä. Jonkin asian tasapainoon saaminen voi vaatia hyvin paljon panostamista. Jos panostaa keskittymisen vain yhteen asiaan kerrallaan, tasapaino jonkin toisen asian suhteen järkkyy.
Vertauskuvallisesti:
Kuvittele monta eri vaakaa, joissa jokaisen vaa’an molemmilla puolilla on ämpärit, joiden pohjassa on reikä. Kun täyttää yhden vaa’an kumpaakin ämpäriä niin, että ne olisivat jatkuvasti tasapainossa, ei silloin ehdi ottaa muiden vaakojen ämpäreitä huomioon. Sillä aikaa, kun täyttää yhtä ämpäriä, muut tyhjenevät.
Nämä eri vaa’at voisivat olla elämän eri osa-alueita ja ämpärit eri asioita osa-alueiden sisällä.
Elämässä tulee vastaan erilaisia muuttuvia tekijöitä, jotka väistämättä muokkaavat tilannetta ja hetkeä. Kun tilanne muuttuu, se luo tarvetta palauttaa tilanne ennalleen ja tilanteen palauttaminen vaatii panostamista. Tällöin jokin muu asia tai tilanne jää vähemmälle huomiolle. Kun jokin muu asia jää vähemmälle huomiolle, tarkoittaa se sitä, että asiaan tulee kiinnittää enemmän huomiota tulevaisuudessa, koska asiat eivät koskaan jää paikoilleen. Tilanteet muuttuvat ja kaikki tämä tapahtuu tässä hetkessä samanaikaisesti.
Ei ole olemassa täydellistä tasapainoa eri asioiden välillä. Olisi kuitenkin hyvä pyrkiä parhaaseen mahdolliseen tasapainoon.
Voisiko asioiden välisen tasapainon tavoittelun sijaan miettiä, että suhtautuisi itse tasapainoisesti asioihin?
Pyrkisi siis itse suhtautumaan tasapainoisesti asioihin sekä ymmärtämään oman itsensä ja mielensä tasapainoa. Pyrkisi suhtautumaan tasapainoisesti erilaisiin tilanteisiin. Elämän ja asioiden täydellinen hallitseminen on täysin turhaa ja mahdotonta, mutta jokainen voi vaikuttaa henkilökohtaiseen suhtautumiseensa ja ajatteluunsa asioiden suhteen.
Tasapainoisesti suhtautuminen vaatii työtä oman ajattelunsa kanssa. Se vaatii myös tilanteiden hyväksymistä sellaisenaan kuin ne ovat. Se vaatii turhien ja ylimääräisten asioiden karsimista mielestä ja ajatuksista, koska mitä enemmän niin kutsuttuja ämpäreitä on eri vaa’oissa, on niiden täyttäminenkin sen vaikeampaa. Mitä useampi asia täyttää mieltä, sitä vaikeampaa on tarttua asioihin, joita haluaa vaalia. Tämä vaatii siis sen, että tietää mitä haluaa vaalia, mikä taas vaatii miettimistä siitä, mikä itselleen on tärkeää elämässä.
Ajatuksena yksinkertaisesti:
Pitää mielessään ja elämässään kiinni asioista, jotka ovat tärkeitä, ja karsia asiat, jotka eivät ole. Mitä vähemmän elämässä on häiriötekijöitä, sitä enemmän on aikaa miettiä asioita, jotka merkitsevät. Kun on tietoinen itselleen merkitsevistä asioista, on myös helpompaa jakaa huomio ja energia näille asioille.
Määrittelevätkö asiat tasapainon elämässä vai luoko jokainen oman tasapainonsa itse?
Oma tasapainoinen suhtautuminen erilaisiin asioihin jättää asiat omaan arvoonsa. On täysin mahdotonta koskaan saada asioita täysin tasapainoon, koska tasapainoa tässä suhteessa ei ole olemassa. Oma tasapainoinen suhtautuminen asioihin helpottaa vastaanottamaan erilaisia muuttuvia tilanteita ja tekijöitä. Se auttaa suhtautumaan asioihin armollisemmin ja asettaa tilanteeseen, jossa ei itse tarvitse käyttää minkäänlaista hallintaa. Asiat ja tilanteet siis vain ovat ja riippuvat siitä, kuinka niihin itse suhtautuu. Loppujen lopuksi on siis vapaus valita, kuinka hyvin tai huonosti asioihin reagoi.