Ulottuvuudet puhuttavat, totta tosiaan. Elämähän on erilaisten terävien kulmien, kaikenlaisten rakennelmien, niin ajatuksellisien kuin silminnähtävien, kuin myös asioiden ja tapahtumien taukoamatonta havaintoa. Elämä on vain yksi iso tulkinta jostakin, muuttuva johtopäätös informaation mutatoituessa herkässä mielessä, yrittäen integroitua jatkuvasti siihen todellisuuteen, jonka on itselleen jo mielikuvituksella luonut. Kaikkihan koostuu loppujen lopuksi vain erilaisista tasoista, tiloista sekä kokemuksen ja ymmärryksen tuomasta näkemyksestä, joka toimii ainoana jalustana perspektiiville elämästä. Mitään todellista ei ole olemassa, ainoastaan loputon ketju ajatuksen tarvetta rakentaa jotain konkreettista. Jos ymmärtäisi kaiken olevan vain mielen kuvittamaa maailmaa, luhistuisiko silloin kaikki, vai olisiko kenties mahdollista saavuttaa tämän elämänmittaisen retken seuraava osa?
Vuonna 2017 aloitin kirjoittamaan ylös ajatuksiani elämästä, koska tällöin koin suurta tarvetta selvittää elämän tuomat mysteerit ja pimeät kulmat, mutta pyrkiä myös ymmärtämään paremmin sitä kuinka yksinkertaisella analysoinnilla ja itsetutkiskelulla voisi muodostaa ympäröivästä todellisuudesta selkeämmän kuvan jo olemassaolevan tilalle. Kirjan nimeksi muodostui Elämä on ympyrän muotoinen, kuuden vaiheen itsetutkiskelu*. Tämä kirja sisältää kuuden vaiheen itsetutkiskelumetodin, jota olen myös käyttänyt henkilökohtaisessa elämässäni ikäänkuin työkaluna, mikäli minulla on ollut tarvetta ratkoa ongelmia tai pyrkiä katsomaan maailmaa hieman avarammin katsein. Vuosi 2017 oli myös merkityksellinen siinä suhteessa, että tällöin aloitin myös maalaamaan uudelleen. Harrastin maalaamista ja piirtämistä toki myös jo lapsena, mutta maalaamisen merkitys on valjennut minulle vasta näiden viimeisten viiden vuoden intensiivisten itsensä tutkimisen ja elämän pohtimisen vuosina, joita elämä on minulle kaikessa suopeudessaan tarjoillut.
Olen huomannut elämän tarjoilevan hedelmiään hyvinkin tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Aloittaessani kirjoittamaan kyseistä teosta, palveli se enimmäkseen silloista tarkoitusta itsensä tutkimiseen, mutta en osannut pienellä aavistuksellakaan arvata, kuinka se tulisi vaikuttamaan tähän päivään niin merkityksellisesti. Opiskeltuani nyt viimeisen kaksi vuotta kuvataiteita, olen ottanut tutkimukseni kohteeksi yhden historiamme suurimmista käänteentekijöistä taiteessa, kubismin. Uskon hyvin vahvasti siihen, että kuten elämässä esiintyvät asiat ja tapahtumat ovat tutkittavissa ja analysoitavissa, esiintyvät samat elementin kyseisessä taidesuuntauksessa hyvin vahvasti. Kuten elämässä asiat ja tapahtumat on purettava ja rakennettava uudelleen niiden ymmärtämiseksi, on myös kubismissa ollut tärkeää havainnoida kohteet, purkaa ne osiin ja rakentaa ne uudelleen mahdollisimman kuvaavasti, tosin jokainen tekijä näin tehden parhaaksi katsomallaan tavalla. Tällöin voisin sanoa, että kubistinen tapa maalata ja tulkita maalaamista, onkin tismalleen sama, kuinka elämää tulisi tarkastella ja tutkia, ja toisinpäin. Nämä eivät siis eroa toisistaan, vaan ovat yhtä.
Kubismin päällekkäiset kohteet ja moniulotteinen kohteiden tarkastelu tarjoavatkin yhtä paljon ja lähes samanlaisen tutkimisen prosessin, kuin mitä tarjoaisi vaikka henkilökohtaisen elämän tapahtumien, erilaisten asioiden analysointi sekä ongelmanratkonta. Asiat tutkitaan ja puretaan palasiin sekä kootaan parhaalla mahdollisella tavalla uudeksi, paremmaksi, mutta myös täydellisemmäksi kokonaisuudeksi, ottaen huomioon jokainen olemassa oleva kuvakulma. Yleinen käsitys ja perspektiivi murskataan, säännöt jätetään huomiotta ja tämän jälkeen rakennetaan uudenlainen analysoitu sekä uudelleen tulkittu kokonaisuus, joka laskee kunniansa tälle moniulotteiselle mielen ja ajatuksen prosessille.
Jo olemassaolevaa silmillä nähtävää todellisuutta on verrattain helppoa tulkita ja imitoida maalaamisen merkeissä. Se on sama, kun ikäänkuin tunnustaisi jo jotakin olemassa olevaa ja kopioisi sen todeksi, väheksymättä siinä esiintyvää prosessia, mutta asioiden murskaaminen ja uudelleen kokoaminen eri ulottuvuuksien valossa tarjoaa henkilökohtaisesti itselleni aivan uudenlaisen maailman. Maailman, jossa kaikki on mahdollista ja kokonaista.
Kubismi on myös peräisin mielestäni yhdeltä taiteen kultaisimmilta aikakausilta, 1900-luvun taitteesta, jonka aikaisia mestareita olen mielelläni lukenut ja tutkinut. Tuona aikana moni taiteen puolella työskennellyt persoona tahtoi luoda jotain aivan uutta, minkä seurauksena monet vielä tänäkin päivänä vaikuttavat taiteen käsitteet määrittelevät ihmisten työskentelyä taiteen parissa. Itseäni viehättää enimmäkseen tällöin ihmisten tekemä tietoinen valinta tarttua henkilökohtaiseen missioon tuottaa jotain uutta ja ennennäkemätöntä siitäkin huolimatta, että useita uusia virtauksia ja tyylisuuntia väheksyttiin ja suoranaisesti haukuttiin. Tästä huolimatta aiheiden parissa työskennelleet ihmiset olivat lojaaleja vakaumuksilleen, joka myöhemmin tuottikin tulosta. Tämä asenne ja intohimo minua enimmäkseen puhuttelee, sekä tahto ymmärtää ja luoda jotain, mitä ei vielä ollut olemassa.
Voisi siis sanoa, että ihmiset taistelivat asiansa puolesta, välttämättä edes tietämättä siitä, kuinka paljon se tulisi vaikuttamaan tulevaisuuteen luullakseni vain sen vuoksi, että se on ollut näille ihmisille kovin tärkeää heille itselleen. Samoin kuin ymmärtääkseni kubismikaan ei syntyessään ollut mikään ihmisten rakastama tyylisuunta, mutta silti sen kehittäjät aiheen tutkimista kuitenkin jatkoivat.
Kubismi viehättää minua aiheena myöskin sen vuoksi, että mielestäni se on jäänyt täysin kesken. Kubismia toteuttaneet ihmiset varmasti ovat henkilökohtaisesti saavuttaneet siinä jonkinlaisen riittävän ymmärryksen itselleen, mutta itse näen siinä valtavasti tutkittavaa ja koluttavaa aiheen monimuotoisuuden ja äärettömien mahdollisuuksien vuoksi. Kuten tutkiessani elämää, löydän myös kubismissa niin monia erilaisa lähestyttäviä tulokulmia ja tasoja, joihin tahdon uppoutua ja joista todella janoan ottaa selvää perin pohjin ja samankaltaisella intensiteetillä, mitä vanhat mestarit ovat työskennellessään omissa projekteissaan ja prosesseissaan osoittaneet. Tahdon löytää itselleni tyydyttävän ja sopivan katsomuksen aiheen suhteen ja penkoa aihetta niin historian ja sitä tutkineiden ja toteuttaneiden ihmisten suhteen, kuin myös oman näkemykseni ja kokemukseni kautta.
Tuleviin pohdintoihini tulen ottamaan viittauksia historiasta, taiteen eri menetelmistä ja teorioista sekä tulen myös osoittamaan jo pohdittuja asioita ajatuksieni tueksi. Aion seurata vanhojen mestareiden jalanjälkiä maalaten havaintojani useilla eri kubismin jo olemassa olevilla nimetyillä keskeisillä menetelmillä, sekä pyrkiä löytämään tätä kautta henkilökohtaisen ajatuksen ja ymmärryksen aiheen suhteen.
Aion yhdistää elämän erilaiset ulottuvuudet sekä kulmat ja tuoda ne yhdeksi kubismin kanssa analysoiden ja maalaten, tutkien ja rakentaen todellisuuden uudeksi, kohde kerrallaan.
Rakkain terveisin,
Anssi Matias
16.4.2022
*Elämä on ympyrän muotoinen, kuuden vaiheen itsetutkiskelu– kirja on omakustanne, joka on julkaistu vuonna 2019 Bookcover Oy:n valmistamana.
